Meillä on ollut nyt hieman rauhallisempaa, kun on parin viikon tauko kisoista. Reilu viikko meni ihan täysin ilman agilityä (olin työreissussa yms.) ja torstaina sitten mentiin Savisaareen Miiran&Taavin ja Ninnin&Jessen kera. Tehtiin sellaista muutamalla esteellä rakennettua 19 esteen rataa. Siinä oli muutama melko kinkkinen kohta, johon minun pää&kroppa eivät suostuneet tekemään yhteistyötä, mutta ilolla huomasin, että se melkein jos sujui niin, että muistin radan :))) Pienistä asioista rakentuu onnistumisen tunne, hih:D. Iisa oli ihan ok. Se meni kepit pääosin vauhdilla, mutta lopetti pari kertaa kesken, kun häiritsin sen menoa. (En ole vielä kokeillut Lumpeen Pialta; kennel Sleepless) tilaamiani kaaria, mutta ne tulevat viimeistään halliin ihan tehokäyttöön. A:lta Iisa himmaili alas, mutta kun Miira otti makupalan ja osoitti kohtaa maassa, niin johan se meni täysillä alas asti ja otti 2-on2-offin... ehkä se vähitellen alkaa sujua...ehkä. Noh, pääosin jäi oikein hyvä mieli treeneistä.

Into-poika oli tietenkin mukana ja kierrätin sillä siivekkeitä; se menee jo tosi hyvin. Laitoin sille targetin ja "hyppyytin" estettä; siis ilman rimaa!!!...alkoi tajuta asiaa... Se rymisteli ja nautiskeli ja ilakoi juoksemalla putkeen ja nyt kokeilin sille lelupalkkausta, joka toimi yllättävän hyvin. Samoin kuin Iisalla; miksiköhän mun täytyy niille aina olla makupaloja tunkemassa kun toi lelukin on niin jes??? Into oli irti samaan aikaan kun Ninni teki koiriensa kanssa esteitä ja olin tosi helpottunut, vaikka Into tietenkin kiinnostui mitä hauskaa kaveri tekee ja otti muutamia askelia heihin päin, niin se palasi mun luokse kun sitä kutsuin:-) Huippukoira!!!

Intosta vielä sen verran, että se kävi tapaamassa isoisoisäänsä, Toffoa ja omistajaansa Vepsäläisen Marjaa. Iso-Valkeisella oli tosi paljon sheltti-ihmisiä ja minusta oli niin hienoa nähdä, miten avoin ja iloinen toi pieni koirani on. Se ei pelkästään anna ihmisten itseään silitellä ja lähestyä, vaan se menee riemulla kaikkien luokse ja haluaisi niin nuolla naamasta; se rakastaa kaikkia uusia tuttavuuksia <3. Lisäksi käytiin sellaisessa paikassa, jossa oli useita satoja teinejä... Näitä nuoria ihmisiä tuntui olevan ympärillä koko ajan kymmenittäin ja mitäpä Into; kaikkien kanssa olisi pitänyt tutustua ja olla kaveri... Huh, en ole vaan tottunut tälläiseen shetlanninlammaskoiraan, koska Hulda ei mennyt kenenkään luokse ja Iisakin on hyvin tarkka, ketkä se hyväksyy. Hulda oli ehkä arka, Iisa on vaan niin kranttu...Into on sitten täysin niiden vastakohta. Ja niin toivon, että tollaisena aina pysyykin!

Krumista kuulin taas niin ihania uutisia:) Esa&Sanna ovat aloittaneet sen kanssa koiratanssin! Ja Krum oli ollut siinä luonnonlahjakkuus!!! Niin mun mieltä ja sydäntä lämmittää kun kuulen sen, miten paljon he Krumia rakastavat ja ihastelevat! Ja se tekee kuulemma kaikkea niin innoissaan ja palavasti...agility on sillä kuulemma verissä ja kun katson Krumin putki-iloittelua, niin kyllä siitä äitinsä tulee mieleen!!! Mahtavaa!

Ensi viikonloppuna meillä on kotikisata ja Iisan kanssa suoritetaan 3 rataa. Kisaselostus tulee sitten aikanaan. Mennään rennosti mutta tavoitteellisesti kisaamaan!

Tähän laitan taas muutamia kuvia menneiltä viikoilta:

Into & isoisoisä Toffo

Into&Toffo

Kuvaamisen vaikeus :)

Into ja Inton trimmaamattomat karvakorvat:-)

Inton hepuli takapihalla

 

Iisa syksyisessä metsässä

Iisa hieman haukkaa happea "pikkuspurtin" jälkeen

Into loikkaaaaaa

Majakka ja perävaunu, sama tahti asiassa kuin asiassa :)