Juuh, reilu 1/3 takana ja menoja riittää:-) Kaikki päivät lipuvat suht samalla kaavalla, mutta mikäs siinä, kun on niin mukavata <3 Koti-lenkki-talli-halli-koti-lenkki-koti-halli-talli yms... Ruokakaupassa olen käynyt, muuten en "ihmisten ilmoilla" ole näyttäytynyt. Ei, käytiinhän me Kallavesj-messuilla lauantaina ja illalla kaupungilla syömässä ja Amarillossa istumassa! Noh, mutta kun tämä blogi nyt kuitenkin on tarkoitettu Iisan ja Inton kuulumisten päivittämiseen, niin kerrotaanpa niistä...

Intolla on parin viikon tauko "harjoituksista", kun sillä halkesi yksi antura. Vepsäläisen Marjalta tilaamani tossut ovat olleet kovassa käytössä, kun sain sillä suojattua sen jalan ja ostin ell-asemalta "Winterpad"-nimistä voidetta, jolla toi parantui tosi hienosti. Se ei onneksi päässyt tulehtumaan missään vaiheessa, joten noin puolitoistaviikkoa sen "umpenemiseen" kunnolla, meni aikaa. (Tosin kyllä me käytetään vieläkin sitä tossua suojaamassa jalkaa noitten kura-loskakelien aikana.) Mutta nyt se näyttää jo tosi hyvältä ja maanantaina käytiin Jennin ja Hurjan kanssa hallilla hieman harjoittelemassa. Nyt tosiaan, kun Intolle tuli vuoden ikä täyteen, niin täytyy ruveta siltä vaatimaan asioista. Tähän asti toi agility on ollut enemmän leikkimistä ja hauskanpitoa (joka näkyy videossa jonka tänne linkitän "tasokoe")... mutta oli kuka mitä mieltä hyvänsä, olen hyvin iloinen siitä, että Into on oppinut rakastamaan lajia ja tekee kaikkea iloisena ja onnellisena, vaikkakin tottelemattomana (tosin on mun ohjaamisessakin ihan kauheasti parannettavaa!!!)

Eilen, siis tiistaina 5.4.2011 käytiin Inton kanssa suorittamassa seuramme hallittavuustesti, jonka Into läpäisi vaatimattomasti täysillä pisteillä. Täytyy nolona myöntää, että ton lellipennun tottelevaisuuskoulutus on ihan hunningolla ja oikeasti, en voisi olla enempää yllättynyt Inton käytöksestä ja tekemisestä testissä. Kaiken lisäksi siellä oli 2 juoksuaikaista narttua, joista toinen oli meidän vieressä; mutta se keskittyi ihan vaan tekemään vaadittuja juttuja <3 Miun pikkumies<3 Ei Janikaan (joka oli kuvaamassa videoita), olisi uskonut miten hienosti se meni:-) Noh, me sitten osallistuttiin myös tasokokeeseen kun jäi aikaa... tää on selittelyä, koska videolta näkee, miten huonosti ohjaan; mutta Intohan ei ole vielä koskaan mennyt A:ta tai puomia tai keinua yksin. Aata se ei ole mennyt lainkaan (lukuunottamatta kun se silloin nuorena juoksi Aan ylösmenon puoliväliin ja hyppäsi aidan yli toiselle kentälle... mutta se on toinen juttu), puomia muutaman kerran hihnassa päästä päähän (harjoitellaan kontaktit pelkällä alastulolla) ja keinua hihnassa. Rengas on vielä melko tuntematon este ja oikeaa rataa ei oo suoritettu ikinä, varsinkaan piiiiiiiitkillä väleillä. Eihän se testi läpi mennyt, mutta hyviä juttuja sieltä tuli esiin:-) Ja hauskaahan meillä oli, Intolla varsinkin! Se on nopeampi kuin olen edes kuvitellut ja minä köntys olen auttamatta jäljessä sitä jatkuvasti (kuten videolta näkee...:D) Mutta tästä on niin hyvä jatkaa!

Inton hallittavuustestistä:

Yhteistyö: www.youtube.com/watch

Paikallaolo: www.youtube.com/watch

Luoksetulo: www.youtube.com/watch

Kontaktikävely: www.youtube.com/watch

Inton tasokoe www.youtube.com/watch

Ja Iisa sitten... meidän viimekertainen Julian valmennus meni ihan penkin alle. Niitä videoita en edes viitsi julkaista kun katsoin niitä itse ja huomasin, miten huonoa ohjausta annoin koiralleni:-( Vätys, köntys, hölmö ohjaaja... no toki, mun olkapää oli niin kipeä, ettei käsivarsi noussut enää edes olkapään tasalle, mutta sekin on vain selittelyä; jos ei ole kunnossa, ei pitäisi mennä kentälle! Oli siellä muutama hyväkin juttu; mutta tuli taas pari asiaa, jotka toistuvat siten ettei ne onnistu ja niitä sitten pitää vaan treenata! Iisa kävi jotenkin tosi kierroksilla, ja se sama jatkui viime keskiviikkona...

Minä sain omissa treeneissä pohkeeseen sellaisen krampin, että vei jalat alta. Istuin siellä penkillä ja en tiennyt itkeä vai nauraa, kun maalailin pahimmat mielikuvat; 2 kuukautta lomaa jäljellä, pohjelihas tuusannuuskana ja edes kävelyaskelta et voi ottaa... Se oli oikeasti ihan pirun kipeä, mutta laitoin siihen heti kylmää (lumipussi) ja istuin rauhassa. Jenni treenasi Iisan kanssa ja se oli pätkittäin niin kaunista menoa (ohjaaja on niin loistava!), mutta sitten Iisa kehitti jostain taas kierroksia ja räyhä-riekkuja sai vallan. Nyt meillä onkin sitten työn alla toi Iisan kuumumisen hillitseminen (eli ohjaaja hillitsee itsensä ja kääntyy koirasta pois yms.) Se toimi jo Jennin testatessa sitä!

ONNEKSI toi pohje oli vaan kunnon krampissa!!! Se torstaiaamuna kesti jo jalkaterän liikuttelua ja kun sen torstain lepäsin ihan sohvapottuna, niin perjantaina sillä pystyi jo askeltamaan. En tietenkään lenkkeillyt, juossut, ratsastanut tms. moneen päivään, mutta tosiaan maanantaina sillä pystyi jo varovaisesti juoksemaan ja eilen Inton kanssa uskalsin mennä kovaa! Huh, säikäytti, mutta nyt sitten muistankin juoda vettä ja syödä magnesiumia!

Tänään olisi omat treenit illalla ja Iisa starttaa lauantaina Pieksämäellä 2 rataa. Mikkeli (3 starttia) vuorossa 16.4 ja pitkänäperjantaina lähdetään Joensuuhun 2 radan verran. Sitten tuleekin taukoa. Inton kanssa käydään tota tottelevaisuutta radalla nyt työstämään ja pikkuhiljaa kontaktit tulee ohjelmaan. Kotia teen sellaisen pienen kontaktilaudan ja ruvetaan sitä tharjoittelemaan.

Eihän tässä sen kummempaa, niin on kiirusta pitänyt, ettei blogiakaan muka ehdi päivittää:-) Mutta jospa tää taas tästä... Ihana kun kevät tuli ja lumet on saaneet kyytiä ihan urakalla: kohta se kesä sieltä tulee!