Pääsiäinen tuli vietettyä ihanassa säässä; ulkoiltiin sekä lenkkeillen että ihan vaan pihalla oleillen. Koirat vetivät hullunrallia ympäriinsä ja ihan hauska nähdä, kuinka Into ottaa esimerkkiä Iisasta ja pysyy omalla pihalla. Aina kun koirantaluttajia meni ohi; otin sen varmuuden vuoksi kiinni... ei se ihan varauksetonta luottamusta ole vielä saanut:-)
Keskiviikkoaamuna pyörähdettiin Miiran&Taavin&Vimman ja Jennin&Hurjan kera hallilla. Into pääsi ihan vaan vähän kurvailemaan, sillä meillä oli illalla meno Acelle. Tehtiin irtoamistreeniä. Jenni laittoi koko hallin pituudelta hyppyjä ja voi miten oli koirulaisilla vauhtia ja intoa kun juoksivat palkkaajan luokse:-) Näitä tarvitaan paljon! Iisan kanssa on superhauskaa, kun se on niin törkeän ahne, että minä jään suunnilleen kuin tikku siihen itseensä kun se ryntää makupalan luokse...ei ne esteet ole edes hidaste, se vaan liitää niiden yli. Harmi kun ei tullut otettua videolle. Ei se Into paljon jälkeen jäänyt. Into on hyvin paljon kevyempirakenteinen kuin Iisa, se on myös hirmuisen ketteräliikkeinen ja vaikka se ei oman ruokansa suhteen ole mikään ahne, niin nakit on sille jotain vallan ihanaa... Kyllä sekin meni vauhdilla... samoin kuin sitten illalla.
Tällä kertaa Acen treenit veti meille Kataisen Harri. Siellä oli edellisviikonlopun jäljiltä ranskalaisten kouluttajien treeni. Alkuun oli keppitreeni, jossa putken jälkeen olisi tullut avokulmasta kepit... Hieman vaikea meille, jotka emme ole ottaneet keppejä kuin ihan paikaltaan... ja Intohan ei irtoa kepeillä, kun olen vieressä aina liikkunut:-) Tai ainakin luulin niin. Hienosti se kepitti kun menin vierellä. Kun jättäydyin jälkeen, se meni noi puoliväliin itsenäisesti ennenkuin huomasi, että kaveri puuttuu rinnalta:-) Sitten kun tehtiin niin, että liikuin sen mukana, mutta jättäydyin noin puoliväliin ja Harri palkkasi keppien lopussa, saatiin se onnistumaan:-) Nyt vaan pitää "palkkaajan" kanssa treenata itsenäisiä keppejä, sillä Intolla on muuten jo ihan kivat kepit. Me yritettiin sitä putken jälkeistä syöttöä kepeille, mutta huono ohjaus yhdistettynä uuteen asiaan ei ihan sujunut ja Intolla on ikävä tapa hyppiä vasten ja komentaa niin kauheasti, jos se ei tajua mitä siltä odotetaan :-(
Toinen treeni oli pöytä. Täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten ole tehnyt sitä koskaan Inton kanssa... Mutta on se aika fiksu. Voisin ihan vaikka vannoa, että yhdellä treenikerralla se oppi pöydän. Into on aina rakastanut putkia ja nyt pöytä oli sijoitettu niin, että putken päät oli tarjolla pöydän molemmin puolin. Tottakai se haki alkuun putkeen, mutta sitten se pöytä sieltä löytyi. Mahtavaa!
Loppuun tehtiin ratatreeni (joita myöskään näitä ei ole Inton kanssa liiemmin harjoiteltu). Ei mennyt puhtaasti, mutta siinä oli persjättöä, välistävetoa, pöytää yms JA tajusin vasta kotia ajellessani, että rata koostui 19 esteestä ja me tehtiin ne Inton kanssa...:-) Ei todellakaan nollaratana, mutta alusta loppuun ja siinä oli ihan sujuvaakin menoa! Kun nyt oppisin luottamaan tohon ukkeliin, niin hyvä siitä tulee! Se on nopea ja se rakastaa agilitya... huomaan vaan toistavani samoja omia virheitä sen kuin Iisankin kanssa...mutta kyllä me opitaan, ei meillä ole mihinkään kiire!
Eilen saatiin rakennettua hyppyesteitä kotipihalle, joten voin harjuutella nyt ihan kotonakin pieniä ohjauskuvioita yms. Kepit tuolla on ollutkin (tosin ne on ihan kököt ja mun pitää kehittää jossain kohtaa uudet) ja meinasin vielä jonkinlaisen pienoiskontaktiesteen sinne väkertää. Ei sitten tarvitse aina olla hallille menossa. Kontakteista sen verran, että sitäkin suu auki ihmettelen, kun Into tekee puomin tai A:n. Niitä on tehty koko ajan hihnassa avustajan kanssa. Miira oli viimeeksi apuna ja kyllä se vaan tarjoaa pysäytyskontaktin (niinkuin kotonakin pikkukontaktilla joka on sisällä)... ja nyt se jopa työnsi takamuksensa kontaktille makupalan toivossa... Hyvältä näyttää!!!
Huomenna lähdetään käymään Kuttukuussa, kun Sinikalla on tarve apukäsille:-) Koirulaiset pääsee mukaan haistelemaan lampaantuoksuja; saa nähdä miten muistavat viime kesän ja syksyn. Iisallehan se on jo tuttua, mutta Inton suhtautumista hieman jännityksellä odotan. Noh, paimennukset alkavat sitten ensi viikolla ja siitä varmaan tarinaa taas riittää. Hyvää vapunjälkeistä viikkoa:-)
Tähän vielä pari pätkää eilisillalta, kun piti noi uudet hypyt testata. Ohjaajana vappupelle, jonka pukeutumisesta voidaan olla montaa mieltä...Hih!!!
JA LOPPUUN VIELÄ ONNITTELUT MIIRALLE JA TAAVILLE!!! AVA-TAAVI ON IHAN SUPER, NIINKUIN OHJAAJAKIN <3 HIENOA!!!
Kommentit