Ja kerron heti, että ne odotukset täyttyivät, ne ylittyivät ja fiilistelen vieläkin vaikka tästä on jo muutama päivä aikaa.

KIITOS JENNA CALOANDER!

Kaikki alkoi jo varmaan elokuussa, kun Jenna suostui tulemaan meitä Hupulaisia kouluttamaan. "Oma lehmä ojassa" minulla oli, kun aloin koulutusta järjestämään. Jennalla on Iisan sukulaiskoira Moona, ja ajattelin että Jenna voisi antaa meille kullanarvoisia neuvoja agilityn suhteen. Aika siitä kun koulutuksesta sovittiin, siihen päivään kun Jennan hain lentokentältä oli pitkä, mutta se meni kuitenkin nopeasti...

Ja jotta vieras ei todellakaan pääse helpolla, niin kentältä ajettiin suoraan hallille agilityn pariin. Ja voi<3, Jenna oli suunnitellut meille treenit! Menin ensin Iisan kanssa. Kokeiltiin, onnistuttiin, epäonnistuttiin, yritettiin, onnistuttiin, epäonnistuttiin...mutta tekeminen oli 110% ja neuvot kullanarvoisia. KIITOS!!!

Ja Into kanssa. Irtoamistreeniä. Kun tätä kirjoitan, niin kulmat rypistyvät ihmetellessäni Inton oppimiskykyä ja -halukkuutta. Se on upea, ihan oikeasti. Se on kaikessa rakastettavuudessaan koira, jonka eteen tulen näkemään vaivaa ja tekemään töitä. Lupaan! Iisan kanssa olen tehnyt paljon virheitä, niitä lähdetään nyt korjaamaan enkä missään nimessä aio yhtään antaa periksi Iisan suhteen, mutta yritän nyt olla toistamatta samoja asioita Inton kanssa!

...päästiin sitten illalla yhdeksän jälkeen meille, juteltiin ja kerrattiin asioita. Jenna sai tutustua noihin minulle maailman rakkaimpiin koiriin ja valmistauduttiin lauantaille menemällä suht aikaisin nukkumaan.

Jenna oli suunnitellut kivan treenin lauantaille. Meille Iisan kanssa teetti hankaluutta niistosokkari. Sitä harjuuteltiin. Hauska oli sellainen yksityiskohta, että ohjatessani Iisaa (tietenkin väärin...), Jenna keksi että yhteen kohtaan sopisi Iisan osoittama ohjaus todella hyvin... sitä ei oltu edes vaihtoehtona käyty läpi, joten Iisa keksi uuden ohjauskuvion:) Ei se todellakaan huono koira ole...hih!!!

Into oli taas...aika huh huh!!! Poika siellä veti rataa (tietty pätkissä) niin hienosti, niin hienosti:-) Into ei kysele samoin kuin Iisa. Iisa ei anna mun virheitä yhtään anteeksi; Into painattaa nuoruuden huumassaan. Ja siinä on koira, joka ei palkkaudu agiltyssa lelulla. Se palkkautuu esteillä. Luulen, että Jenna voi allekirjoitaa tämän: Intolla ON taistelutahtoa, se repii ja raastaa lelua, mutta se ei agilitykentällä näe tai kuule mitään muuta kuin edessä olevat esteet. Se EI ole hiljaa hallissa, se tulee halliin kävellen pystyssä, se ei kestä kun kuulee kentällä käskyn "putkeen" annettuna jollekulle toiselle koiralle... Pyydän anteeksi, mutta en saa sen hulluutta pois... enkä myöskään halua... Siksi se odottaa vuoroaan autossa:-)

Jenna kokeili Iisaa valkan jälkeen. Mitään ongelmaa ei ollut niistosokkarin suhteen... vähän oli ongelmia muidenkaan asioiden suhteen. Suurin ero minun ohjaamiseen oli se, kun Iisa ei päästänyt kuin yhden haukahduksen, kun Jenna ohjasi sitä pätkää radan loppupuolella... Tästäkin yritän oppia paljon... minun pitää OSATA OHAJATA Iisaa ennakoivasti, siten ettei sen tarvitse aina kysellä...

La-iltana syötiin hyvin ja sitten katsottiin päivän suorituksia... Anteeksi Jenna, vaikka Jani sanoi ettei meillä klo 18 jälkeen kesustella agilitysta, niin siihen se meni... olen tosi tylsää seuraa... Mutta ihana miten kumpikin koirista tykkäsi Jennasta ja Into pääsi taas pussaamaan:-)))

Sunnuntaina taas tosi tosi kiva treeni. Iisa oli ekassa ryhmässä. Tein koko pätkän yhteen putkeen, joten me treenattiin puoli tuntia yhtä soittoa. Ja Iisa jaksoi... se menee, se tekee, se yrittää, sillä ei lopu moottori. Se on aivan mahdottoman hieno koira <3.

Kun lähdin jäähdyttelemään Iisaa, niin oikeasti, taas pidättelin kyyneleitä. Inton kanssa meille on tullut onnistumisia, Iisan kanssa on tehty, kisattu, tehty... mutta se oikea onnistumisen fiilis ei ole oikein toteutunut. Kun siinä lenkillä mietin asiaa, niin ajattelin että siitä tunteesta olisin ollut maksamaan vaikka koko valmennuksen hinnan ihan yksinäni. Se oli se, mitä oli odotettu ja joka nyt toteutui! Nämä odotuksen viikot eivät menneet hukkaan. Mulla oli ihan hirveät suuret odotukset saada Jennalta meille sopivia neuvoja ja ne toteutuivat! KIITOS JENNA, myös tässä kohtaa "vuodatusta"...

Into sitten taaaaaas kerran yllätti. Leijeröinnit, niistsokkarit, sokkarit, kepit yms. Ne vaan meni... hienosti. Yritän tänne ladata joitain videoita. Niitä on niin iso määrä, että ei niitä kukaan jaksa katsoa, mutta jos edes muutaman.

Inton kanssa nyt sitten treenatan Jennan opein kontaktit kuntoon; me peruttiin Jyväskylän kisat ja tehdään töitä joulukuu niiden eteen. Alkuvuoden Into onkin sitten "agilitylomalla", joten katsotaanpa helmikuun omissa kisoissa päästäänkö kolmelle radalle vai onko edessä vain hyppyrata...

Ylistän tässä Jenna valmentajana. En ole yksin näiden mielipiteiden takana. Suurin osa valmennukseen osallistuneista kyseli minulta jo sunnuntaiaamuna, että onhan Jenna tulossa uudestaan keväällä... Lisäksi olen kuullut valmennukseen osallistumattomilta, että ovat kuulleet, että valmennus oli tosi hyvä ja että haluaisivat sinne osallistua seuraavalla kerralla! Hyvä Jenna!!! Teit todellakin vaikutuksen sillä suuremmoisella tsempillä ja mukanaolollasi!

Me ollaan sinun faneja, aina<3 Ja aion sinua kutsua meidän koutsiksi jatkossa... itse lupasit, että saan kysellä neuvoja ja laittaa videoita; niittä saattaa tulla, hih!!! Noh, sano sitten kun et jaksa enää meitä neuvoa!

Jenna on tulossa huhtikuussa uudestaan Kuopioon, 21-22.4.2012 on varattu halli valmennukseen.

KIITOS JENNA, MILJOONASTI!!!